Gonagaslaš mearrádus
Gaskaáiggi sámiin leai buorre ekonomalaš dili, gávppašemiin náhkiiguin ja náhkkegálvvuiguin. Sámit gulle fierpmádahkii gávppašanoktavuođaiguin, stuorimus dain leai duiskka Hansastáhta mas ledje oktavuođat gávpeolbmuiguin Novgorodas ja Moskvas, ja sin náhkkegálvvut ledje hui bivnnuhis dávvirat gávppašeamis. Loahpageažis 1400-logus gávppašanstáhtat geanuhuvvot ja dat stuoriduvvon gonagasfámut Ruoŧŧa-Suopma ja Danmárku-Norga šadde 1500-logus riidalit Ruošša vuostá gii galggai mearridit Jiekŋameara birra. Leai dehálaš nannet válddi sámeeatnamiin, sihkkarstit riika rájiid nuorttas ja čoaggit vearurikkis guovllus. Ruoŧa gonagasfámu gávppašanpolitihkka oaivvilidii ahte visot gávppašeapmi galggai mannat Stockholmma tullaid čađa, dan n.g. ”bottniska handelstvånget” (gávppašanbággu), mii leai fámus gitta 1765 rádjái.
Čállagiin jagiid 1600 jahkečuohtemolosašumis gonagas Karl IX surai sámeeatnamiid ássiid dilis ja 1602 son ieš mátkostii Bottenvika birra. Juo 1599 gonagas Karl leai addán bargun iežas fáldái Daniel Hjort gávdnat sajiid, mat sáhtálivčče soahpat girko- ja márkansadjin, unnimus okta juohke sámeeatnamis. Sámit eai lean dušše birkelaččaid veahkaiváldimiid vuolde, sii ealle maid vuoiŋŋalaš seavdnjesvuođas. Dasa lassin ledje váddásat doallat čalmmis– sii eai orrun ovtta sajis! Stáhta háliidii stivret sihke sámiid ja birkelaččaid.
Ásaheamis fástta márkansajiid ja hukset girkuid sámeeatnamiidda 1600-logu vuosttaš jagiid dagahii ahte nuortaleamos oasit riikkas sihkkarasto ja álbmot čadnui lagabut ruoŧa gonagasfápmu. Birkelaččat, gávpeolbmot mearragáttis, masset iežaset rievtti friddja gávppašit sámeeatnamis ja ožžo dušše jođihit stivrejuvvon gávppaseami dan almmuhuvvon márkanáiggis. Vearu galge gonagasa iežas bargit čoaggit. Álggus dát dávjá ledje birkelaččat, sii hán máhtte giela, dovde diliid ja ledje juo oktavuođat Guovllu sámiin. Easká maŋŋil go ruvdnu leai váldán iežas oasi, márkan oaččui álgit. Báhppa čadnui márkansaji girkui, vai Ipmila sátni galggai gullot goitge moddii jahkái.
