Ođđaássit, vuovdečuollit ja čáhcerallarat

1700-logus geavahuvvui intensiiva boazudoallu jahkeáigečádnon johtimiidda. Čearut Sirges ja Duorpon ja ođđa Gáidumčearru johte geasset duoddariidda, ja čearut Jockmock ja Sjockjock johte vuovdeguovllus.

Stáhta movttidahtii ođđaássikolonisašuvnna. Sámeeatnampláhkatta 1695 mearridii eavttuid sámiid ja ođđaássiid gaskkas. Ođđaássit galge bargat eanandoaluin ja lihtardoaluin ja nu ládje eai galgan bahkket sámi ealáhusaide. Duohtavuođas eanandoallu sameeatnamis ii bálljo dihtton ge, buoremusat sáhtte gilvit bivggu ja maŋŋil buhtaid. Birgema dihte ođđaássit, nugo sámit, fertejedje bivdit ja guolástit.

Muhto leai duođain easká dan intensiiva vuovdedoallu, mii doaimmahii šaddi sahádoaimmaindustriijai muoraid, 1800-logu loahpageažis ja 1900-logu álgogeažis kolonisašuvdna mielddisbuvtti ássilassáneami. Dál darbbahedje ollu vuovdebargiid, nugo čuolliid ja eatnobargiid . Máŋga giláža ásahuvvojedje orrunsadjin dimbbarčulliide ja sin veagaide. Dálvit deavddut barge čuollamiiguin ja dimbbarfievrrideamiiguin heasttaiguin, giđđat, go jieŋat ledje suddan álgggahuvvui muoraid golggadeapmi jogain ja eanuin. Geasset ja čakčat divššudedje gilvagiid šiljus ja ládjema. Eanemus oasiin jagis nissonat dikšu ruovttu ja šiljoeanandoalu okto.

Ruoŧa šaddi industriijat dárbbahedje elrávnnji. Vaikko leai guhkki ja váttis dilit guhkes dálviiguin, de álgogeažis 1900-logu šattai ekonomalaččat gánnahahtti atnit ávkin čáhcefámu dain stuorra eanuin nuortan. Vuosttaš ásahus Juleveanus, vuorunhandoaibma Bårjåsis, buvttadii elrávnnji čavčča 1914 rájis ja šattai vuolggábáiki huksemiidda Juleveanus mat bistte gitta 1970-lohkui.

Čáchefámu ávkkástallan dagahii stuorra rievdadusaid Jåhkåmåhkis. Sámiide dat mearkkašii ahte guohtuneatnamat, guotteeatnamat, orrunsajit ja bassi sajit láhppojedje stuorra čáhcebuođuid vuollái. Ollu boazobargit ja smávvaeanandoallit gurre ealáhusaideaset ja álge bargat čáhcefápmohuksemiin. Gaskaboddasaš gilit nugo Harsprånget ja Messaure elle moadde jagi dan botta go huksemus leai jođus. Go bargu leai válmmas, dálut váldo vulos, vuvdejuvvo dahje sirdojuvvo iežá čáhcedulvadanbáikái.

Láhka ealáhusfridjavuhtii 1846 luitii gávppašeami leat friddja áiggis ja sajis, muhto dálvemárkan jotkii čohkket olbmuid olles suohkanis. Márkanbeaivvvit unniduvvujedje máŋga vahkus ovtta vahkkui ja márkan leai eanet vejolašvuohta gávppašašeapmai ja gálvolonohallamii. Girkomeanuin ja laestadianalaš čoahkkáneamiin leai ain stuorra mearkkašupmi. Heajat ja gásttašeamit ledje dávjá márkaniidda, nugo sámefálddi čoahkkimat čearuiguin boazodoaloáššiid birra. Muhto gonagasa vearrofálddit ledje guorrán báikki.